Wikipedia Gupiki Online ** www.ozdoby-akwariowe.gupiki.info **

Jakas reklama

Vuosisadat:1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet:1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku 2020-luku 2030-luku 2040-luku 2050-luku 2060-luku 2070-luku 2080-luku 2090-luku

Vuodet: 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

muokkaa Tapahtumia

muokkaa tammikuu

1. tammikuuta – Luiz Inácio Lula da Silvasta tuli Brasilian 37. presidentti.
1. tammikuuta – Pascal Couchepinista tuli Sveitsin presidentti.
1. tammikuuta – Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin ja Pattijoen kunta Raahen kaupunkiin.
10. tammikuuta – Vammalan käräjäoikeus tuomitsi Tyrvään vanhan kirkon sytyttäneen paikkakuntalaisen miehen viiden vuoden vankeuteen ja 1,3 miljoonan euron korvauksiin. Kirkko oli palanut 21. syyskuuta 1997.
13. tammikuuta – 19 ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistia tunkeutui Sizewellin ydinvoimalaan Isossa-Britanniassa. Tempauksellaan he halusivat osoittaa, kuinka helppoa ulkopuolisten on päästä ydinvoimalaan terrorismin vastaiseen sotaan julistautuneessa Britanniassa.
13. tammikuuta – Kolme uutta radiokanavaa, Yle Radio 1, Radio Suomi ja YleX, aloittivat toimintansa.
14. tammikuuta – Kansanedustaja Seppo Kanerva erosi Suomen Keskustasta ja liittyi Liberaaleihin, joiden ainoa kansanedustaja hänestä tuli.
15. tammikuuta – Euroopan parlamentti kielsi eläinkokeet kosmetiikkatuotteiden testauksessa.
23. tammikuuta – Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, kaukaisimmista ihmisen tekemistä avaruusaluksista.^[1]
24. tammikuuta – Yhdysvaltain Department of Homeland Security aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
24. tammikuuta – Kansanedustaja Sirpa Pietikäinen luopui ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa. Pietikäisen epäiltiin syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen siirtäessään autoaan Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköintipaikalla.
30. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan, Tanskan ja Tšekin johtajat ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltain suunnitelmia hyökätä Irakiin. Ilmoitus johti maailmanlaajuiseen kritiikkiin.

muokkaa helmikuu

Columbia lähtemässä viimeiselle matkalleen.

1. helmikuuta – Avaruussukkula Columbia tuhoutui Teksasin yllä palatessaan lennoltaan, kaikki seitsemän astronauttia kuolivat.
10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puolsivat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustivat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttivät NATOssa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
14. helmikuuta – Maailman ensimmäinen kloonattu nisäkäs Dolly-lammas kuoli.
15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600:ssa kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
17. helmikuuta – Suomessa lakattiin käyttämästä television virityskuvaa.
17. helmikuuta – Hiihtäjä Kaisa Varis jäi kiinni dopingin käytöstä Val di Fiemmessä Italiassa pidetyissä hiihdon MM-kisoissa. Hopeaa voittanut naisten viestijoukkue menetti mitalinsa.
26. helmikuuta – Yhdysvaltalainen liikemies joutui sairaalaan Hanoissa Vietnamissa. WHO:n lääkäri Carlo Urbani raportoi epätavallisen tarttuvasta taudista WHO:lle. Liikemies ja Carlo Urbani kuolivat SARSiin maaliskuussa.
26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.^[2]
27. helmikuuta – Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi kansanedustaja Sirpa Pietikäisen 40 päivän ehdolliseen vankeuteen, 15 päiväsakkoon ja viiden kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Pietikäinen tyytyi saamaansa tuomioon.

muokkaa maaliskuu

1. maaliskuuta – Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait kehottivat Saddam Husseinia luopumaan vallasta.
1. maaliskuuta – Roy Jones Jr. voitti John Ruizin ja hänestä tuli nyrkkeilyn maailmanmestari.
1. maaliskuuta – Turkin parlamentti esti USAn 62 000 miehen hyökkäysjoukkojen sijoittamisen Turkkiin.
1. maaliskuuta – Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen suunnittelijaksi epäilty Khalid Sheikh Mohammed pidätettiin Pakistanissa.
6. maaliskuuta – Kuuban parlamentti valitsi presidentti Fidel Castron edelleen maan johtoon. Castrolla ei ollut vastaehdokkaita.
6. maaliskuuta – Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki syytti pääministeri Paavo Lipposta siitä, että tämä oli liittänyt Suomen Yhdysvaltain Irakin-vastaiseen liittoumaan. Lipponen kiisti väitteen.
11. maaliskuuta – YK:n alainen kiinteä kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa.
12. maaliskuuta – Serbian pääministeri Zoran Đinđić murhattiin Belgradissa.
12. maaliskuuta – WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARSista.
13. maaliskuuta – Nature-lehti raportoi 350 000 vuotta vanhoja pystyssä kävelleen ihmisen jalanjälkiä löydetyn Italiasta.
14. maaliskuuta – USA:n republikaanien James P. Moran Jr. jätti paikallisjohtajan virkansa kommentoituaan 3. maaliskuuta rauhanprotestissa juutalaisaktiivien ajavan USA:ta sotaan.
15. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi Jiang Zeminin jälkeen.
15. maaliskuuta – Presidentti Patessén poissa ollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen Keski-Afrikan tasavallassa ja julisti itsensä maan presidentiksi.
16. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit.
16. maaliskuuta – Yhdysvaltain, Britannian, Portugalin ja Espanjan johtajat tapasivat Azoreilla tavoitteenaan saada YK:n turvallisuusneuvosto päättämään uhata Irakia sodalla, ellei se suostu aseistariisuntaan.
16. maaliskuuta – Irakin sota: pidettiin tähän mennessä suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset.
17. maaliskuuta – Kanada ilmoitti, ettei se aio osallistua sotatoimiin Irakia vastaan ilman YK:n hyväksyntää.
17. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush määräsi Saddam Husseinin ja hänen sukunsa poistumaan Irakista 48 tunnin kuluessa uhaten sodalla.^[3]
20. maaliskuuta – Irakin sota: joukot Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta ja Puolasta hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n hyväksyntää ja Bagdadia pommitettiin.^[4]
27. maaliskuuta – Helsingin rikospoliisi ryhtyi ulkoministeriön pyynnöstä tutkimaan ministeriön salaisten ns. Irak-muistioiden vuotamista iltapäivälehtiin. Presidentin kansliapäällikköä Martti Mannista epäiltiin vuotajaksi ja hänen pääsynsä työpaikalleen presidentinlinnaan estettiin.

muokkaa huhtikuu

2. huhtikuuta – Valtion liikuntaneuvosto ehdotti Suomen Hiihtoliiton saaman valtionavun jyrkkää pudottamista suomalaisten hiihtäjien dopingin käytön vuoksi. Useat sponsorit olivat jo vetäneet tukensa pois Hiihtoliitolta.
9. huhtikuuta – Yhdysvaltain joukot valtasivat Bagdadin päättäen Saddam Husseinin vallan.^[4]
13. huhtikuuta – Paula Radcliffe juoksi uuden naisten maratonin maailmanennätyksen 2.15.25.
15. huhtikuuta – Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen pääministeriksi.
16. huhtikuuta – Korkeasti radioaktiivinen RITEG-majakka joutui venäläisten vorojen käsiin, ydinmateriaalia upotettiin Suomenlahteen.
21. huhtikuuta – Entisestä USAn armeijan kenraalista Jay Garnerista tuli Irakin valiaikainen hallitsija.
25. huhtikuuta – Saab-henkilöautojen valmistus Uudenkaupungin autotehtaalla päättyi. Vuodesta 1968 alkaen Uudessakaupungissa oli koottu 738 135 Saabia.
30. huhtikuuta – Tutsipresidentti Pierre Buyouan valtakausi päättyi Burundissa.
30. huhtikuuta – EU, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, ns. tiekartan, joka edellytti mm. molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.

muokkaa toukokuu

1. toukokuuta – George W. Bush piti puheen lentotukialus USS Abraham Lincolnilla taustallaan näyttävä banneri, jossa luki "tehtävä suoritettu" ("Mission Accomplished").^[4]
7. toukokuuta – L. Paul Bremer nimitettiin Coalition Provisional Authorityn johtoon. Hän erotti tuhannet Irakin Baath-puolueen jäsenet valtion töistä ja hajotti 400 000 miehisen Irakin armeijan.^[4]
7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5-6, johdettuaan toisessa erässä viiden minuutin pelin jälkeen vielä 5-1.
16. toukokuuta – Casablancassa Marokossa tehtiin useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
20. toukokuuta – Sisäministeri Kari Rajamäki pidätti ministeriön kansliapäällikön Kari Häkämiehen virastaan. Häkämiestä epäiltiin kahdesta naisystäväänsä kohdistuneesta pahoinpitelystä. Hän erosi virastaan 9. kesäkuuta.
24. toukokuuta – Riiassa järjestetyt Euroviisut voitti Turkin Sertab Erener kappaleella Everyway That I Can. Toiseksi sijoittui Belgian Urban Trad ja Venäjän t.A.T.u. tuli kolmanneksi.
26. toukokuuta – Euroopan perustuslakiehdotus julkistettiin.
26. toukokuuta – Turkista Zaragozaan matkalla ollut, Espanjan ISAF-joukkoja kuljettanut ukrainalainen Jak-42-lentokone putosi lähellä Trabzonia. Onnettomuudessa kuoli 12 miehistön jäsentä ja 62 sotilasta, mikä oli Espanjan armeijan pahin rauhanaikainen onnettomuus.
27. toukokuuta – 300-vuotisjuhlallisuudet alkoivat Pietarissa.
27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
29. toukokuuta – BBC:n englantilainen toimittaja syytti julkisesti Blairin hallitusta julkisen mielipiteen manipulointiyrityksistä viitaten Irak-raporttiin, jossa sodan uhkaa toimittajan mukaan liioiteltiin. Aiheesta nousi skandaali sekä mielenosoituksia.
31. toukokuuta – Huomattava auringonpimennys Suomessa.

Auringonpimennys

muokkaa kesäkuu

1. kesäkuuta – Kiinassa alkoi kolmen solan padon tekojärven täyttö. Alueelta oli tarkoitus siirtää muualle miljoonia ihmisiä.
3. kesäkuuta – Suomen maaseudun puolue poistettiin puoluerekisteristä. Puolueen toiminta oli kuitenkin loppunut jo vuonna 1995.
8. kesäkuuta – Sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa väkivaltaisten taistelujen jälkeen.
8. kesäkuuta – Puolassa päättyi kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Jäsenyyttä kannatti yli 77 prosenttiä äänestäneistä.
11. kesäkuuta – Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski päätti, ettei vakoilusyytteitä Alpo ja Jukka Rusia vastaan nosteta, koska todisteita heitä vastaan ei ollut riittävästi.
14. kesäkuuta – Tshekissä järjestetty kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä päättyi. Äänestäneistä yli 77 prosenttia oli jäsenyyden kannalla.
16. kesäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkaisi raportin Iranin ydinaseisiin liittyneistä toimista ja pyysi maalta lupaa saada suorittaa maassa tutkimuksia.
17. kesäkuuta – Liberia allekirjoitti aseleposopimuksen kahden kapinallisryhmän kanssa, jotka hallitsivat yli puolta maan alueesta.
18. kesäkuuta – Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerin paikalta Irak-skandaalin vuoksi.
24. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasen hallituksen. Jäätteenmäen hallitukseen verrattuna ministerilista säilyi lähes ennallaan.
26. kesäkuuta – Haagin sotarikosoikeudessa tuomittu Bosnia-Hertsegovinan serbien entinen presidentti Biljana Plavsic tuotiin Ruotsiin kärsimään 11 vuoden vankeusrangaistustaan, joka oli langetettu hänelle 27. helmikuuta.

muokkaa heinäkuu

1. heinäkuuta – 500 000 ihmistä marssi Hongkongissa protestoiden Hongkongin lain maanpetosartiklaa 23.
2. heinäkuuta – Kanadan Vancouver valittiin vuoden 2010 talviolympialaisten isäntäkaupungiksi.
2. heinäkuuta – EU:n puheenjohtajamaan Italian pääministeri Silvio Berlusconi totesi EU-parlamentin sosialistiryhmän saksalaisen puheenjohtajan Martin Schulzin olevan sopiva henkilö keskitysleirin johtajan rooliin valmisteilla olleessa elokuvassa. Berlusconin lausunto herätti Saksassa suuren suuttumuksen ja liittokansleri Gerhard Schröder perui suunnittelemansa lomamatkan Italiaan.
3. heinäkuuta – Suomen ensimmäinen Maybach saapui Seinäjoelle.
5. heinäkuuta – WHO julisti SARSin nujerretuksi.
12. heinäkuuta – Seinäjoen tangomarkkinat järjestettiin 18. kerran. Tangokuninkaaksi valittiin Kari Hirvonen Ähtäristä ja tangokuningattareksi Saija Tuupanen Tuupovaarasta.
18. heinäkuuta – Britanniassa puolustusministeriön biologisen sodankäynnin asiantuntija ja Irakin asetarkastaja David Kelly löydettiin kuolleena metsästä muutaman mailin kotoaan sen jälkeen, kun hän oli antanut haastattelun BBC:lle. Kuolinsyynä pidettiin itsemurhaa.
21. heinäkuuta – Raitiovaunu suistui kiskoilta ja törmäsi Stockmannin tavaratalon seinään Kolmen sepän aukiolla Helsingin keskustassa. Linjalla 2 ollut vaunu oli kääntymässä Mannerheimintieltä Aleksanterinkadulle ja törmäsi vastaan tulleeseen moottoripyöräilijään, joka sai surmansa. Raitiovaunun kuljettaja oli pyörtynyt, minkä seurauksena vaunu ajoi päin punaisia valoja.
22. heinäkuuta – Saddam Husseinin pojat Uday ja Qusay Hussein tapettiin yhdysvaltalaisjoukkojen ratsiassa Mosulissa.^[4]
30. heinäkuuta – Viimeinen Volkswagen Kupla valmistui Pueblassa Meksikossa.

muokkaa elokuu

1. elokuuta – Laulajattaret Madonna ja Britney Spears vaihtoivat kohusuudelman Music Televisionin VMA-tapahtumassa.
2. elokuuta – YK määräsi rauhanturvaajajoukon Liberiaan.
2. elokuuta – Tiedemiesten mukaan otsonikerros näytti elpymisen merkkejä kansainvälisen freonien kiellon jälkeen. [1]
3. elokuuta – Tyrvään vanha kirkko otettiin uudelleenrakentamisen jälkeen taas käyttöön.
11. elokuuta – NATO otti Afganistanin rauhaturvaajat komentoonsa.
14. elokuuta – Laajamittainen sähkökatko Yhdysvaltain itärannikolla ja Kanadassa.
19. elokuuta – YK:n päämajana Bagdadissa toiminut Canal-hotelli räjäytettiin itsemurhaiskussa, 24 ihmistä kuoli, suurin osa YK:n henkilöstöä. Isku sai YK:n ja monet kansainväliset järjestöt vetäytymään Irakista.^[4]
25. elokuuta – 52 ihmistä kuoli Mumbaissa Intiassa kahden pommin räjähdyksessä.

muokkaa syyskuu

1. syyskuuta – Suomessa tuli voimaan laki partisaanien uhreille maksettavista korvauksista. Neuvostoliittolaisten partisaanien Suomen puolelle tekemissä hyökkäyksissä oli talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1944 kuollut 154, loukkaantunut 53 ja kadonnut 19 ihmistä.
4. syyskuuta – Rauhalahden kylpylän katto romahti uima-altaaseen Kuopiossa. Kolme ihmistä loukkaantui.
10. syyskuuta – Ruotsin ulkoministeriä Anna Lindhiä puukotettiin tukholmalaisessa tavaratalossa. Hän menehtyi seuraavana päivänä.
10. syyskuuta – Matkapuhelimien latureita valmistava Salcomp Oy ilmoitti lakkauttavansa tehtaansa Kemijärvellä ja siirtävänsä tuotannon Kiinaan. Suurin osa tehtaan työntekijöistä irtisanottiin, mikä merkitsi kovaa iskua Itä-Lapin työllisyydelle. Julkisuudessa heräsi keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta.
14. syyskuuta – Ruotsi hylkäsi euron käyttöönoton kansanäänestyksessä.
14. syyskuuta – Viro hyväksyi liittymisen Euroopan unioniin kansanäänestyksessä.
22. syyskuuta – Jopa 7800 minkkiä päästettiin häkeistään Kokkolassa sijainneella turkistarhalla. Suurin osa eläimistä saatiin kiinni. Eläinten vapautusrintama EVR hyväksyi iskun, mutta Eläinsuojeluliitto Animalia tuomitsi sen.
23. syyskuuta – Jopa neljä miljoonaa ihmistä jäi useiden tuntien ajaksi ilman sähköä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa. Katkoksen syyksi arveltiin oikosulkua Varbergin kaupungin ulkopuolella olevalla muuntoasemalla.
27. syyskuuta – Smart 1 laukaistiin matkaan.
28. syyskuuta – Paul Tergat teki uuden maratonin maailmanennätyksen 2.04.55.
30. syyskuuta – Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi sisäministeriön entisen kansliapäällikön Kari Häkämiehen yli 3000 euron sakkoihin kolmesta pahoinpitelystä. Häkämies myönsi pahoinpidelleensä naisystäväänsä kolmeen otteeseen kesämökillään Fiskarsissa Pohjan kunnassa.

muokkaa lokakuu

Kiinan 1. miehitetyn avaruuslennon, Shenzhou 5:n laskeutumiskapseli

1. lokakuuta – Suomessa tuli voimaan uusi järjestyslaki, joka korvasi kaupunkien ja kuntien omat järjestyssäännöt.
5. lokakuuta – Ahmad Kadyrov valittiin Tšetšenian presidentiksi.
7. lokakuuta – Republikaani Arnold Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernööriksi korvaamaan demokraatti Gray Davisin.
12. lokakuuta – 30 potilasta kuoli mielisairaalan palossa Randilovštšinassa Valko-Venäjällä.
15. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon Shenzhou 5 -aluksella.
16. lokakuuta – Teollisuuden Voima (TVO) vahvisti uuden viidennen ydinreaktorin sijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluodon, jossa oli ennestään kaksi reaktoria.
24. lokakuuta – Concorde teki viimeisen kaupallisen lentonsa.
31. lokakuuta – Mahathir Mohamad erosi Malesian pääministerin virasta 22 vuoden jälkeen.

muokkaa marraskuu

12. marraskuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 23 ihmistä Irakissa Nasirijassa. Uhrien joukossa olivat sodan ensimmäiset italialaistappiot.
15. marraskuuta – Kaksi autopommia räjähti samanaikaisesti Istanbulissa Turkissa kahden synagoogan edessä surmaten 25 ihmistä ja haavoittaen 300. Al-Qaida kertoi olevansa iskusta vastuussa.
17. marraskuuta – E18-tien moottoritieosuus Paimion ja Muurlan välillä avattiin liikenteelle.
18. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush teki vierailun Lontooseen massiivisten protestien siivittämänä.
20. marraskuuta – Useat pommiräjähdykset Istanbulissa tuhosivat HSBC-pankin ja Yhdistyneen kuningaskunnan konsulaatin.
20. marraskuuta – Poplaulaja Michael Jackson pidätettiin syytettynä lapsen hyväksikäytöstä.
23. marraskuuta – Georgian presidentti Eduard Ševardnadze erosi kahden viikon protestien jälkeen vaalivilpistä syytettynä.
24. marraskuuta – Korkein oikeus langetti Glasgow'ssa 27 vuoden minimituomion Al Ali Mohmed Al Megrahille Lockerbien pommi-iskusta 1988.

muokkaa joulukuu

Yhdysvaltalaiset sotilaslääkärit tutkivat joulukuussa vangittua Saddam Husseinia.

7. joulukuuta – Vladimir Putinia tukeva Yhtenäinen Venäjä -puolue voitti Venäjän parlamenttivaalit.
7. joulukuuta – Presidentti Robert Mugabe ilmoitti Zimbabwen eroavan Brittiläisestä kansainyhteisöstä. Zimbabwe oli jo aiemmin erotettu yhteisöstä määräajaksi vuonna 2002 pidettyjen, vilpillisiksi leimattujen presidentinvaalien jälkeen.
13. joulukuuta – Saddam Hussein vangittiin Tikritissä.^[4]
17. joulukuuta – Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian kolmannen osan ensi-ilta.
18. joulukuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Egon Krenz vapautettiin vankilasta hänen kärsittyään loppuun vankeusrangaistuksensa. Krenz oli vuonna 1997 tuomittu osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden ihmisten ampumiseen.
22. joulukuuta – Italialaista elintarvikejättiä Parmalatia syytettiin viiden miljardin euron kirjanpitoväärennöksistä.
24. joulukuuta – Hullun lehmän tautia ilmeni Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa. Monet maat kielsivät lihan tuonnin Yhdysvalloista.
24. joulukuuta – USA:n lähetystön pyynnöstä Ranska peruutti monta Air Francen lentoa Yhdysvaltoihin terroriepäiltyjen vuoksi.
24. joulukuuta – Espanjan poliisi esti ETA:n yrityksen räjäyttää 50 kg pommi Madridin Chamartín-asemalla.
24. joulukuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halonen täytti 60 vuotta.
25. joulukuuta – Beagle 2 -luotain laskeutui Marsiin, mutta siihen ei saatu yhteyttä.
25. joulukuuta – Pakistanin presidentti Pervez Musharraf vältti toisen murhayrityksen kahden viikon sisään.
26. joulukuuta – Bamin maanjäristys tuhosi Bamin kaupungin kaakkoisessa Iranissa. Yli 40 000 ihmistä sai surmansa.
31. joulukuuta – Suomen Tietotoimiston viimeiset radiouutiset lähetettiin kello 19. Näin katkesi radiotoiminnan alkuajoista, vuodesta 1926, keskeytyksettä jatkunut perinne.

muokkaa tuntematon päivämäärä

Tammikuu – Suomenkielinen Wikipedia syntyi ja alkoi kasvaa.
Tammikuu – Kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila ehdotti Vihreän Liiton sulauttamista Kokoomukseen. Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara torjui ajatuksen suorastaan suuttuneena. Ollilan ehdotusta pidettiin lähestyviin eduskuntavaaleihin liittyvänä taktiikkana.
Elokuu – Kymmeniä tuhansia ihmisiä menehtyi Euroopassa lämpöaallon seurauksena.
Lokakuu – Suomi sai kyseenalaista julkisuutta, kun Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea paljasti, että Suomen viranomaiset olivat huumanneet maasta lokakuussa 2002 karkotettavaksi määrätyn nelihenkisen ukrainalaisen perheen heidän maastapoistamisensa helpottamiseksi. Komitea tuomitsi menettelyn jyrkin sanoin ja piti sitä ihmisoikeuksia loukkaavana. Huumaavaa lääkettä määrännyt lääkäri ja pistokset antanut terveydenhoitaja saivat vakavan kirjallisen varoituksen, karkotuksesta vastanneet poliisit vapautettiin syytteistä.
Marraskuu – Elina Sanan julkaisema kirja Luovutetut herätti keskustelun Suomesta jatkosodan aikana Saksaan luovutettujen yli 3000 ihmisen kohtalosta. Sanan kirjan mukaan joukossa oli ollut useita juutalaisia. Yhdysvaltalainen Wiesenthal-keskus vaati Suomea selvittämään asian ja saattamaan luovutuksista vastanneet henkilöt rangaistuksiin. Elina Sana sai teoksestaan Tieto-Finlandia -palkinnon 8. tammikuuta 2004.

muokkaa Syntyneitä

23. toukokuuta – Dewey, ensimmäinen kloonattu peura
28. toukokuuta – Prometea, ensimmäinen kloonattu hevonen
8. marraskuuta – Lady Louise Rhys-Jones, kuningatar Elisabethin lapsenlapsi

muokkaa Kuolleita

10. tammikuuta – Ensio Siilasvuo, suomalainen kenraali
12. tammikuuta – Leopoldo Galtieri, Argentiinan diktaattori
13. tammikuuta – Maurice Gibb, englantilainen muusikko ja Bee Gees -yhtyeen jäsen
24. tammikuuta – Gianni Agnelli, Fiatin johtaja
27. tammikuuta – Henryk Jabłoński, Puolan valtioneuvoston puheenjohtaja
1. helmikuuta – Sukkulalennon STS-107 miehistö: Michael P. Anderson, David M. Brown, Kalpana Chawla, Laurel Clark, Rick D. Husband, William McCool ja Ilan Ramon
14. helmikuuta – Dolly-lammas, ensimmäinen kloonattu nisäkäs
9. maaliskuuta – Bernard Dowiyogo, entinen Naurun presidentti
12. maaliskuuta – Zoran Đinđić, Serbian pääministeri (salamurha)
13. maaliskuuta – Elis Ask, suomalainen nyrkkeilijä
29. maaliskuuta – Carlo Urbani, SARS:in löytänyt WHO:n lääkäri
1. huhtikuuta – Anssi Resko, kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen TT-kuljettaja, joka kilpaili ja sai MM-pisteitä lajin MM-sarjassa
14. huhtikuuta – Jyrki Otila suomalainen europarlamentaarikko ja tietovisailuharrastaja
17. huhtikuuta – Tri Robert Atkins, Atkinsin dieetin kehittäjä
17. huhtikuuta – Antti Satuli, suurlähettiläs ja valtiosihteeri
20. huhtikuuta – Daijirō Katō, ratamoottoripyöräilijä
21. huhtikuuta – Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja
21. huhtikuuta – Birger Wiik, suomalainen avaruustutkija
28. huhtikuuta – Juha Tiainen, suomalainen moukarinheittäjä (olympiavoittaja)
15. toukokuuta – June Carter Cash, yhdysvaltalainen laulaja
15. toukokuuta – Ari Vaahtera, suomalainen rock-muusikko
22. toukokuuta – Ari Voutilainen ("Woude"), suomalainen rock-muusikko
28. toukokuuta – Ilya Prigogine, vuoden 1977 Nobelin kemianpalkinnon saanut belgialainen kemisti
1. kesäkuuta – Usko Santavuori, suomalainen lakimies ja radioselostaja
3. kesäkuuta – Tamara Dernjatin (os. Hramova; s. 6. kesäkuuta 1926), Metro-tyttöjen jäsen
12. kesäkuuta – Gregory Peck, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. kesäkuuta – Georg Henrik von Wright, suomalainen akateemikko ja filosofi
17. kesäkuuta – Soli Labbart, suomalainen näyttelijä
19. kesäkuuta – Burns Kellog, muusikko ("Blue Cheer")
26. kesäkuuta – Denis Thatcher, Margaret Thatcherin aviomies
29. kesäkuuta – Katharine Hepburn, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. heinäkuuta – Barry White, yhdysvaltalainen laulaja
4. heinäkuuta – Jaakko Lassila, suomalainen pankkiiri
7. heinäkuuta – Marjatta Kallio, suomalainen näyttelijä
16. heinäkuuta – Carol Shields, kanadalainen kirjailija
22. heinäkuuta – Uday ja Qusay Hussein, Saddam Husseinin pojat
22. heinäkuuta – Anna Mutanen, suomalainen oopperalaulaja
23. heinäkuuta – Anni Polva, kirjailija
27. heinäkuuta – Bob Hope, koomikko ja näyttelijä
1. elokuuta – Ulla-Mari Kellomäki, suomalainen kirjailija
4. elokuuta – Vesa Mäkelä, näyttelijä
9. elokuuta – Hannu Salakka, suomalainen kirjailija
11. elokuuta – Herb Brooks, yhdysvaltalainen jääkiekkovalmentaja
15. elokuuta – Idi Amin, Ugandan diktaattori
16. elokuuta – Gösta Sundqvist, lauluntekijä ja laulaja
19. elokuuta – Sérgio Vieira de Mello, brasilialainen diplomaatti ja valtiomies (pommi-isku Bagdadissa)
30. elokuuta – Charles Bronson, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. syyskuuta – Ensio Suominen, suomalainen lavastaja
5. syyskuuta – Ahti M. Salonen, suomalainen kansantaloustieteilijä ja poliitikko
8. syyskuuta – Leni Riefenstahl, saksalainen elokuvantekijä
10. syyskuuta – Hannu Heikkilä, suomalainen oopperalaulaja
11. syyskuuta – Anna Lindh, Ruotsin ulkoministeri (murhattiin)
11. syyskuuta – Antti Nurmesniemi, suomalainen sisustusarkkitehti
12. syyskuuta – Johnny Cash, yhdysvaltalainen muusikko
12. syyskuuta – Kaija Pakkanen, suomalainen kirjailija
28. syyskuuta – Elia Kazan, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
5. lokakuuta – Dan Snyder, kanadalainen NHL-jääkiekkoilija (auto-onnettomuus Dany Heatleyn kanssa)
10. lokakuuta – Eila Hiltunen, suomalainen kuvanveistäjä, professori
14. lokakuuta – Lauri Jauhiainen, sanoittaja, käsikirjoittaja ja säveltäjä (s. 13. kesäkuuta 1925)
19. lokakuuta – Alija Izetbegovic, Bosnia-Hertsegovinan presidentti
25. lokakuuta – Veikko Hakulinen, kolminkertainen maastohiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari (onnettomuus)
29. lokakuuta – Franco Corelli, italialainen tenori
17. marraskuuta – Peter Lindroos, suomalainen oopperalaulaja
29. marraskuuta – Jan-Magnus Jansson, suomalainen poliitikko ja kirjailija, professori
8. joulukuuta – Pekka Siitoin, suomalainen kansallissosialisti
12. joulukuuta – Haidar Alijev, Azerbaidžanin presidentti
13. joulukuuta – Keiko, miekkavalas
16. joulukuuta – Veikko Sinisalo, suomalainen näyttelijä ja lausuja, professori
19. joulukuuta – Maynie Sirén, suomalainen laulaja
23. joulukuuta – Sylvi Salonen, suomalainen näyttelijä, teatterineuvos

muokkaa tuntematon päivämäärä

Floquet de Neu, albiino-gorilla

muokkaa Nobelin palkinnot

Lisäksi Nobel-säätiön jakama talouspalkinto: Robert F. Engle ja Clive W. J. Granger

muokkaa Lähteet

↑ Pioneer Project Home Page NASA. Viitattu 15.01.2007.
↑ President Discusses the Future of Iraq Whitehouse.gov Office of the Press Secretary. Viitattu 15.01.2007.
↑ President Says Saddam Hussein Must Leave Iraq Within 48 Hours Whitehouse.gov - Office of the Press Secretary. Viitattu 15.01.2007.
↑ ^4,0 ^4,1 ^4,2 ^4,3 ^4,4 ^4,5 ^4,6 Timeline of US in Iraq 12.01.2007. Telegraph. Viitattu 15.01.2007.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2003.